Mitä on hoitokalastus?

kaksi henkilöä pilkkimässä kevätjäällä

Aattelin herätellä vähän keskustelua hoitokalastuksesta. Nythän vuoden alusta astui voimaan uusi eläinten hyvinvointilaki, ja yksi uudistus siinä oli juurikin tämä kala-asia, että eräksi otettavat saaliskalat on tapettava välittömästi. Henkilökohtasesti ihmettelen, että edelleen on ollut ihmisiä jotka näin ei oo tehny, mutta no, nyt se on laissakin.

Silloin kun kalastetaan isoja määriä, tämä heti tappaminen ei oo kuitenkaan mahdollista. Ei ole siis vielä olemassa sellaista teknologiaa, joka tämän mahdollistaisi.

Miksi hoitokalastusta tehdään?

Hoitokalastus kohdennetaan särkikaloihin. Särkikalat eivät ole syynä järvien rehevöitymiselle, vaan syynä rehevöitymiselle on metsä- ja maatalous. Särkikalat kuitenkin pärjäävät paremmin sameissa, rehevöityneissä vesissä, joten poikasena esimerkiksi särjen ja ahvenen välille syntyy kilpailutilanne, kun ne poikasena hyödyntävät suunnilleen samaa ravintoa. Jos petokalat eivät pääse kasvamaan riittävän isoiksi, ei niiden määrä riitä pitämään särkikalakantoja aisoissa.

Särkikalojen liiallinen määrä on myös omiaan edistämään järven rehevöitymistä, kun ne tonkivat veden pohjaa ja näin toimiessaan vapauttavat pohjaan painuneet ravinteet levien käytettäväksi. Se on semmonen itse itseään pahentava noidankehä. Hoitokalastuksessa kalastetaan käytännössä massoittain särkikaloja pois järvestä, ja petokalat vapautetaan takaisin järveen.

Onko hoitokalastus eettistä?

Yksilötasolla elävältä tukehtuminen on kammottavaa, niin kuin on osa haitallisten vieraslajien metsästyksessä käytetyistä tavoistakin. Luonnon- ja lajinsuojelun kannalta nämä toimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä.

Vuonna 2022 särkeä kalastettiin Suomen sisävesiltä n. 3 miljoonaa kiloa (lähde:Luke). Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä. Kuinka monta kiloa särkeä sä söit viime vuoden aikana? Mihin ne kalat meni? Arvaatko?

Särki on yks laji, jota kuka vaan saa ilmaiseksi onkia melkein mistä vaan ruokapöytään. Kuinka monta euroa olisit säästänyt syömällä kerran viikossa särkeä pääproteiininlähteenä jauhelihan sijaan, tehden samalla ekoteon luonnon hyväksi, saaden kivaa tekemistä ja raitista ilmaa?

(vastaus: taloudessa, jossa 400g jauhelihapaketista syödään yhdellä aterialla ois jauhelihan korvaaminen särjellä kerran viikossa yksinään vähintään 156€:n säästö vuodessa, jos 400g sekoitejauhelihapaketin keskihinta on 3€).

Edellinen
Edellinen

Kirja-arvostelu: Paula Havaste - Tuulen vihat

Seuraava
Seuraava

Arvopohjainen Yrittäjyys Luontoalalla: Kohti kestävämpää tulevaisuutta