Valtapuut, ihmisen suhde puihin ja luontoyhteys
Teksti sisältää Affiliate-linkkejä. Affiliate-linkit on merkattu tähdellä*
Kelo Ylläksellä ruskan aikaan
Tää teksti menee nyt vähän semmosen henkisen luontoyhteyden puolelle, mutta menköön. Meillä ihmisillä on jännä suhde puihin. Samalla kun puita kaadetaan paperituotteiden saamiseksi ja polttopuuksi, ja puutalous on yksi meidän merkittävimmistä elinkeinoista ja vientituotteista, on puut ja metsäympäristö juuri se paikka, jossa ihmisen verenpaine laskee ja hyvinvointi kasvaa. Aikaisemmin työskennellessäni päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana, oli nimenomaan metsäympäristö se, jossa lasten väliset konfliktit vähenivät, mielikuvitus alkoi laukata ja leikit sujua.
Valtapuu
Mä en suoraan sanottuna tiedä, käytetäänkö valtapuuta yleisesti kuvaamaan silminnähden isoja, vanhoja, jopa pyhiä puita. Valtapuusta puhuttaessa tarkoitetaan usein vallalla olevaa puulajia. Mulle valtapuu tarkoittaa kuitenkin ihan eri asiaa.
Mulle valtapuu on juuri sitä: iso, vanha, minulle pyhä. Sellainen jota haluan koskea ja jonka kunnon tarkistan joka kerta kun kävelen ohi. Aikuisiällä jokaisessa asuinpaikassa missä olen asunut, on ollut valtapuu. Puun lajilla ei ole ollut mitään merkitystä, mukaan on mahtunut sekä pihlajaa, koivua, kuusta että mäntyä. Kahdessa viimeisimmässä asuinpaikassa valtapuu on kuitenkin ollut mänty. Edellisessä asuinpaikassa valtavan männyn juurella oli kaksi muurahaispesää, joka jo itsessään kertoo puun erityisyydestä. Nykyisen asuinpaikan valtamännyn ympäri on rakennettu tie: joku muukin on tajunnut, ettei mäntyä sovi kaataa.
Lähes kaikki Suomessa esiintyvät puulajit ovat olleet jollain tapaa pyhiä entisajan ihmiselle. Käyn seuraavaksi läpi neljä puulajia, jotka mulle henkilökohtaisesti on aiheuttaneet eniten jonkunlaisia erityisyyden tai pyhyyden tunteita aikojen saatossa.
“Ei niin kauan hätä ole, kun tuuli männynlatvoja heiluttaa”
Männyn merkitys suomalaisessa kansanperinteessä korostuu karsikkopuuna ja karhunkallohonkana. Karsikkopuuhun kaiverrettiin vainajan nimikirjaimet, ja karsikkopuun luona hautajaissaattue pysähtyi pitämään muistohetken vainajalle sillä aikaa, kun yksi hautajaissaattueesta juoksi kirkolle ilmoittamaan vainajan saapumisesta. Kun kirkonkellot alkoivat soida, jatkoi hautajaissaattue matkaansa. Karsikkopuiden tehtävä oli estää vainajan sielua palaamasta tähän maailmaan kummittelemaan.
Karhu oli suomalaisille pyhä eläin, ja karhunkaadon yhteydessä järjestettiin karhupeijaiset. Karhupeijaisten aikana karhun kallo ripustettiin karhunkallohonkaan, jotta karhun sielu sielu palaisi Ison karhun tähdistöön, eikä kantaisi kaunaa metsästäjille. Rituaalin uskottiin myös tuovan metsästysonnea ja suojelevan yhteisöä luonnonmullistuksilta.
Mäntyä eli nykyisin Metsämäntyä kutsutaan myös hongaksi ja petäjäksi. Ruukaan itse tehdä joka kevät pettuleipää. Alta näet kuvaamani videon siitä, kuinka pettu irroitetaan männystä.
Mänty on Suomen yleisin puulaji, ja yksi merkittävimmistä puuteollisuuden lajeista. Männystä kuitenkin saadaan paljon kansanperinteen näkökulmasta hyödyllisiä raaka-aineita kuten tervaa ja pihkaa. Männynkuori on suosittu raaka-aine ulkomailla luonnonkosmetiikkapiireissä.
“Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”
Kuusi eli nykyisin metsäkuusi on yksi puista, joka on ollut suomalaisille Pyhä puu. Kuusia, jotka kasvoivat vähän matkaa suoraan ja joka sitten taipui kasvamaan poikittain, kutsuttiin Tapion pöydiksi. Tapion pöydässä käytiin uhraamassa ja siellä pyydettiin asioita. Kotikuusta pidettiin pyhänä ja uskottiin, että jos sen kaataa pois, seuraa kaatajaa suuri onnettomuus.
Kuusi on symboloinut ikivihreydellään ikuista elämää, mikä osaltaan on pakanallisessa perinteessä vaikuttanut siihen, että kuusenhavuja on kannettu sisään taloon tuomaan vihreyttä talven synkimpään aikaan - perinne on siirtynyt kristillisessä perinteessä meidän joulukuuseksi. Luultavasti tästä samaisesta syystä meillä ruukataan viedä havukransseja haudoille.
Kuusen pihkaa on käytetty sekä hammassäryn poistamiseen, että perinteiseen pihkavoiteeseen. Korona-aikaan pihkaa hyödynnettiin myös uuden, antibakteerisen teknologian kehittämisessä.
Lue pihkavoiteen valmistamisesta täältä: https://www.pohjoisestaluonnosta.fi/blogi/pihkavoide-ohje
Lue kuusenkerkkien käytöstä täältä: https://www.pohjoisestaluonnosta.fi/blogi/kuusenkerkkien-kaytto
“Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla”
Pihlaja istutettiin pihaan ensimmäisenä suojaamaan taloa ukkoselta, koska pihlaja oli Raunin, taivaan- ja ukkosenjumala Ukon vaimon puu. Pihlajan ominaisuudet kansanuskossa liittyvät melko universaalisti nimenomaan suojeluun, osittain ehkä siksi, että pihlajanmarjan tyvessä on viisisakarainen tähti.
Suomessa pihlajaa on suosittu erityisesti karjaan liittyvässä taikuudessa. Uskottiin, että kun karja kuljetettiin laitumelle pihlajanoksien alta, olivat ne suojassa pedoilta. Paimenen keppi oli samasta syystä hyvä tehdä pihlajasta. Uskottiin myös, että kalaonni oli taattu, jos kalaverkon veti halkaistun pihlajanvitsan läpi ennen kalaan lähtöä.
Pihlajanmarjoista pystyy valmistamaan vaikka mitä ja makuparina se sopii erityisen hyvin omenan kanssa. Viime kesänä tein meidän vohveli-kesätapahtumaa varten pihlajanmarja-omena hilloa, mitä sitten nautiskeltiin vohveleiden päällä kinuskikastikkeen kera. Ihan törkeen hyvää. Myös pihlajansilmusiirappi on herkullista (maistuu amaretolta).
Koivu
Koivu on rakkauden, hyvyyden, valkeuden ja puhtauden puu, joka näkyy voimakkaasti suomalaisessa kylpyperinteessä (esim. saunavasta). Koivun tuohi on ollut suomalaisten ensimmäinen paperi. Koivua on käytetty eritysesti rakkausloitsuissa ja juhannuksen koivunoksat symboloivat hedelmällisyyttä ja tuovat taloon onnea. Myös morsiussaunassa koivu on ollut merkittävä kasvi.
Koivussa voidaan viljellä pakuria, joskin pakurikääpä tappaa koivun, enkä näin ollen itse perustaisi pakuriviljelmää hyväkuntoiseen koivikkoon. Rääsikkökoivikkoon voisi laittaakin, tai koivikkoon jossa on paljon haarautuvia koivuja.
Koivusta saadaan myös mahlaa, joka on luonnon oma energiajuoma. Mahlalla on paljon terveysvaikutuksia, ja sitä käytetään erityisesti luonnonkosmetiikkaan ja detoxiin. Myös koivun pihkalehdet ovat suosittu koivusta saatava raaka-aine erityisesti kylpytuotteissa. Teenä koivun pihkalehti on voimakas diureetti, eli se poistaa voimakkaasti nesteitä. Tämän vuoksi koivunlehtiteen kanssa kannattaa juoda paljon vettä, eikä koivunlehtiteekuuria kannata viikkoa pidempään nautiskella.
1960-luvun tietämillä koivua pidettiin rikkakasvin veroisena kasvina havupuihin verrattuna, mikä johti laajoihin vesakkojen myrkytyksiin. Metsänsuojeluaktivistit saivat myrkytykset lopulta pysäytettyä, mutta myrkytysten jäljet ovat nähtävissä paikoin vielä tänäkin päivänä.
Lue pakurin käytöstä lisää täällä: https://www.pohjoisestaluonnosta.fi/blogi/pakurin-kaytto-ja-ohjeet
Kaksi toisilleen vastakkaista asiaa voi olla totta yhtä aikaa
Talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta metsissä, puissa ja metsänhoidossa on iso arvoristiriita: samaan aikaan puita on kaadettava ja niitä ei missään nimessä tulisi kaataa. Metsäteollisuus vastaa kuitenkin 3,5% Suomen bruttokansantuotteesta ja 17% Suomen tavaraviennistä. Kyse ei siis ole näin ollen asiasta, joka voidaan noin vain lopettaa. Samalla luonnon hyvinvointiarvot ovat kuitenkin mittaamattomat. Vuonna 2024 julkaistun Sitran selvityksen mukaan luonto voi tarjota satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja 2. tyypin diabeteksen torjunnassa, sekä astman lääkehoidossa.
Metsästä on mahdollista tehdä tuloja myös muilla tavoin kuin kaatamalla puita, tai hinnoittelemalla metsän hyvinvointihyödyt. Metsässä voi puoliviljellä erilaisia luonnontuotteita ja metsään on mahdollista myydä omia keruulupia. Kannattavampaa keruulupien myynnistä saa, jos rekisteröi metsänsä luomuun. Tästä ei kovin paljoa ole julkisuudessa ollut puhetta, vaikka luonnontuotealalla tästä lupien myyntimahdollisuudesta on puhuttu jo monta vuotta. Jos metsän puoliviljely tai keruulupien myyminen kiinnostaa, voit laittaa mulle viestiä niin autan sinut alkuun.
LÄHTEET:
Mielikin metsä-verkkokurssin materiaalit
Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi: https://www.sitra.fi/julkaisut/katsaus-toimiin-ja-ohjauskeinoihin-metsien-kestavyystavoitteiden-saavuttamiseksi/
Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa: https://www.sitra.fi/uutiset/luonto-voi-tarjota-suomelle-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa/
Vuosikymmeniä jatkuneet vesakkomyrkytykset aiheuttivat Suomen luontoon vaurioita, jotka näkyvät edelleen: https://suomenluonto.fi/artikkelit/vesakkomyrkyt/
Reetta Ranta: Pyhät puut *Mainos: Kirja BookBeatissa Linkin kautta pääset kokeilemaan BookBeatia maksutta 30 päivän ajan, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Saat 20 tuntia kuunteluaikaa. Etu koskee uusia BookBeat-käyttäjiä.
